Armon aika

Ohjaus: Jaakko Pyhälä

Lavastus & Rekvisiitta:
Jukka Uusitalo, Tiina Tuovinen

Eletään vuotta 1742. On pikkuvihan aika. Suomi elää Ruotsin lähes unohdettuna alusmaana. Venäläisten toistuvat hyökkäykset Suomeen kasvattavat pelkoa ja sekasortoa väestön keskuudessa, eikä apua Tukholmasta kuulu.

Anton Antonin poika menettää isänsä Turun torin kahakassa, sekoittuu lepraa sairastavaan ja joutuu laivattujen joukkoon, jotka viedään eristetylle Kiiran saarelle. Saarella Anton tutustuu Anna Normaniin, yläluokan tyttöön, joka asuu yhdessä kuninkaan karkoittaman vääräoppisen isänsä kanssa. Saaren valtaa pitää Mylläri yhdessä rakastajattarensa Rouva Frosteruksen kanssa. Anna ja Anton yrittävät paeta Myllärin hirmuvaltaa. Saarelle eksyvät venäläiset sekoittavat asukkaiden arjen. Pictoriuksen johdolla saaren asukkaat puolustautuvat ja tappavat venäläiset tunkeutujat. Peloissaan säntäilevä, elokuvan tarinaa kertova Ominainen pakenee yhdessä Annan ja Antonin kanssa palavalta saarelta.

Elokuvan ennakkosuunnittelu alkoi vuonna 1995 Filminorissa. Elokuvan keskeisin paikka, eristetty Kiiransaari löytyi Virosta, Napesaaresta. Saari oli toiminut Neuvostoliiton armeijan tähystysasemana ja Viron itsenäistyttyä se oli jäänyt meren ympäröimäksi unohdetuksi saarekkeeksi. Miljöö vastasi mielikuvaa eristyksessä elävästä paikasta, jonne lepraa sairastavat ihmiset kuljetettiin 1700-luvulla. Ohjaaja Jaakko Pyhälän kanssa profiloimme roolihenkilöt ja useiden museokierrosten jälkeen ryhdyimme suunnittelemaan saarelle tulevia rakennuksia ja esineistöä. Rakennusten ja esineiden patinointiin kiinnitettiin paljon huomiota, sillä elokuvan mustavalkoisuus asetti omat rajansa värimaailmalle ja visuaalisuudelle, joskin se myös mahdollisti uudenlaisen lähestymistavan lavastuksille.

Pitkän ennakkosuunnittelun aikana mahdollistui rekvisiitan teettäminen ja olemassa olevan tavaran mittava korjaaminen. Painoimme itse tapetit pellavakankaalle, valmistimme astioita ja huonekaluja, ryijyjä ja alttaritekstiilejä sekä maalautimme kirkon alttaritaulun. Kun valmistelutyöt Suomessa oli saatu päätökseen, siirryimme asumaan Viroon, jonne lavastusrakennuksien rungot olivat jo nousseet piirustuksien mukaisesti. Rakennusten viimeistelyn jälkeen alkoi mittava patinointi; rakennusten ulkopinnat maalattiin, rakenteita raavittiin ja niihin hakattiin kulumia. Kirkon penkit ja lattiat kulutettiin hakkaamalla niitä kirveellä, jonka jälkeen ne hiottiin ja luotiin väreillä kontrasteja pintoihin. Tilat sisustettiin osittain antiikkiliikkeistä vuokratuilla, osittain tilaan valmistetuilla huonekaluilla ja tekstiileillä. Kaikki esineet, huonekalut ja pienrekvisiitat patioinitiin, jonka avulla ne saivat keksityn historian.

Kuvaukset alkoivat vuonna 1996 Porvoossa, jonne tarinan Turun tori lavastettiin. Toria ympäröiviä rakennuksia modifioitiin aikaan sopiviksi, katot ja ikkunoinnit muutettiin. Rakennetut myyntikojut tavaroineen, eläimet ja oikeaan aikaan puetut avustajat loivat autenttista toritunnelmaa 1700-luvulta. Rantaan hankitut vanhat laivat rekvisitoitiin ja tästä alkoi laivattujen matka kohti Kiiran saarta. Porvoon kuvaukset kestivät kaksi päivää, jonka jälkeen siirryimme kuvausryhmän kanssa Viroon. Saarella kuvauksia jatkettiin pitkälle syksyyn saakka.

Armon Aika elokuvan tie elokuvateatteriin ei ollut mutkaton. Filminorin konkurssista johtuen jälkityöt hidastuivat ja elokuvan tulevaisuus näytti pitkään olevan vaakalaudalla. Blind Spot Pictures tuotti Armon ajan loppuun ja elokuva sai ensi-iltansa vasta vuonna 1999. Puutteellisesta mainonnasta johtuen, hyvin pieni osa ihmistä tavoitti elokuvan. Armon Aika sai Jussi-ehdokkuuden lavastuksesta, vaikka vain kourallinen tuon aikaisen Jussi raadin jäsenistä oli sen nähnyt. Suuritöinen historiallinen kokonaisuus jäi siis tyystin vaille huomiota.

Ehdokas2000      armo